Köyhän ainoa ilo

Olen viimeiset 20-vuotta ollut työelämässä huonolla palkalla. Siksi en ole voinut ostokaljoja juurikaan maistella. Pirkkaa ei vaan pysty juomaan ja laatu maksaa.

Olen ajansaatossa huomannut, että, kun ei ole rahaa isoihin huveihin, kuten autoihin, moottoripyöriin, moottorikelkkoihin, ulkomaanreissuihin ( muutaman kerran käyny kreetalla) puhumattakaan kotimaan reissuista, on oluen juonti osoittautunut ainoaksi halvaksi ja hyväksi huviksi köyhälle.

Koska rahaa ei ole ollut hankkia laatuoluita, kuin kerran kuukaudessa muutama pullo kerrallaan, olen alkanut tekemään sitä itse. Kustannukset ovat pysyneet 1-2€/litra ja olut on ihan eriluokkaa itsetehtynä halvimpaan Pirkkaan verrattuna.

Elintarvikealan työläisenä aloitus oli todella helppo, koska tiesin hiivan ja mäskäyksen perusjutut ja hygienian merkityksen. Yksi hyvä neuvo oluen maustamiseen humalalla tai millä tahansa muulla, on tuoksu ja niiden yhdistäminen maltaan aromiin ja keskenään. Vähän kuin ruokaakin laitettaessa kannattaa kokeilla eri yhdistelmiä tuoksun perusteella maustamisen suhteen.